Lounasvieras

Tanaan on tapahtunut jotain mika huvitti minua suuresti, seka jotain mika oli saada minut repimaan hiuksiani ihan vain siksi, etta se ei todellakaan ollut ensimmainen kerta, ja minka vuoksi istun tassa tietokoneluokan koneella kirjoittamassa blogiartikkelia ilman skandinaavisia kirjaimia.

Aloitetaan hauskasta. Tulin kotiin lounaalle (nyt asun niin lahella koulua, etta voin tosiaan tehda kahden tunnin tauolla halutessani niin), ja jo kaukaa huomasin, etta meidan talon ulkoportailla, jotka siis sijaitsevat suljettavan portin sisapuolella ja jotka luonnollisesti johtavat ulko-ovellemme, istuu joku kirkkaankeltaisessa huomioliivissa. Lahemmas tullessani totesin, etta joku kaupungin katutyontekijahan siina nauttii lounasleipaansa. Ystavallisesti han tervehti ja jopa siirtyi sen verran etta mahduin menemaan ovelle. Asiasta huvittuneena sitten kysyin hanelta kohteliaasti, josko han voisi sulkea sitten portin perassaan kun on lopettanut leipansa. Han ystavallisesti lupasi taman tehda. Kamppikseni sanoivat, etta ovat nahneet vastaavaa tapahtuneen ennekin.

Ja sitten se juttu, joka tekee mut hulluksi taalla. Olin tulossa luennolle lounaan jalkeen kahdeksi, mutta sain taas kuulla etta se oli jo ollut yhdelta. Kyseinen luento oli alunperin kahdelta, nyt kaksi viimeista kertaa se on ollut yhdelta, mutta luulin etta se on valiaikaista koska osa luennoista alkoi vasta talla viikolla. Eipa ollut. Meidan opetus menee vaan niin taysin oman luokan sisalla, etta tunteja voidaan vaihdella, ja kun en ole kaikilla tunneilla jaan joskus informaatiosta paitsi. Tai sitten en vain ymmarra. En edes muista montako kertaa olen tullut turhaan tai vaaraan aikaan tai jaanyt tulematta naiden aikataulumuutosten takia.

Toinen esitelmäni englanniksi…

…oli fiasko. Mitä tapahtui:

1.Luulin että kysymys oli pilipaliesitelmästä (niin, no tuollaisia ne eivät kai koskaan ole) ja joululoman ja rennon koulunalun huumassa en nähnyt liiemmälti vaivaa esiintymiseni valmisteluun. Sisällön eteen näin jonkin verran töitä, mutta se ei ollut järin tieteellinen.Todella luulin, että riittää kun käyn kaupasta katselemassa margariinipurkkeja ja niiden steroli- ja stanolisisältöjä sekä hintoja. Ja ajattelin, että pystyn sitten näitä dioja katselmalla pitämään puhe-esityksenikin.

2.Juuri ennen esitelmää sain tietää, että esitelmät arvioidaan, ja arvionti on 10% vuoden arvosanasta. Edes parini ei ollut vihjannut tästä minulle mitään. En nyt tosiaan tiedä, pitääkö tämä laittaa tyhmyyteni piikkiin. Kaikki muut siitä kuitenkin tiesivät, joten olettaisin että siitä on minunkin kuullen sanottu. Meidän epämääräisessä ryhmätoiminnassa se ei ole kuitenkaan varmaa.

3.Tästä kauhistuneena jouduin kertakaikkiseen paniikkiin. Ja tämän kertakaikkisen paniikin ansiosta esiintymisestäni ei tullut juuri mitään. Eli huono sisältö meni pilalle vielä huonommalla esiintymisellä.

En sitten tiedä, mitä muut siitä ajattelivat, koska heiltä ei huonoa sanaa kuulu suusta – ainakaan suoraan. Todennäköisesti, että kuulun niihin vaihtareihin jotka ovat tulleet Dubliniin bilettämään. Oon kyllä aika varma että tätä esitelmää ei mun vaihtarin eritysoikeudetkaan korvaa.

Kuvapläjäys – Pictures

Marraskuussa teimme retken Malahiden linnaan. Malahide sijaitsee noin 20-30 minuutin junamatkan päässä Dublinin keskustasta pohjoiseen. – In november we made a trip to Malahide Castle. Malahide is about 20-30 min. by train from the city centre.

dsc00297-small.jpgdsc00295-small.jpgdsc00302-small.jpgRyhmämme suosituin kohde Malahidessa oli leikkikenttä… – The most popular attraction of our group in Malahide was the playground…

Toiselle keskustan suuremmista kävely- ja ostoskaduista, Grafton streetille, sytytettiin jouluvalot marraskuun loppupuolella. – There has been christmas lights in Grafton street, the other one of the main shopping streets, since the end of the November.

dsc00326-small.jpgdsc00330-small.jpgHyvää joulua irlannin kielellä – Merry christmas in Irish.

Olin kamerani kanssa myös keittiötunnilla. Tällä kertaa valmistimme ruokia, joiden koostumus oli muutettu erilaisten potilaiden tarpeiden mukaan. Jotkut tekivät nestemäisen dieetin potilaalle jonka leuat oli sidottu leikkauksen vuoksi, me teimme päivän ateriat nielemisvaikeuksista kärsivälle. – I took my camera with me to our kitchen class. We made texture modification foods, our group made meals of one day for a dysfagia patient.

dsc00342-small.jpgdsc00339-small.jpgPuuroa, vesi-Thick&Easy -seoksella pehmennetty voileipä, omenajälkiruoka kastikkeineen ja saostettua mehua – Porrige, a slice of bread made softer with water and Thick&Easy, stewed apple with custard and thickened juice.

Kämppikseni Marion täytti 21 vuotta 29.11. – My housemate Marion had her 21st birthday 29.11.

dsc00348-small.jpgdsc00349-small.jpgHyvää syntymäpäivää ranskaksi -kakkukynttilät – Happy birthday in french -candles

Eilen vietin iltaa mm. tulevien kämppisteni kanssa pubissa, he lähtivät tänään kotiin. – Yesterday I was out with e.g. my becoming housemates, today they had a flight home.

dsc00366-small.jpgdsc00375-small.jpg

Sairaalareissu!

Tänään sain hetken tuntea itseni lääkisopiskelijaksi ja ottaa uuden ja puhtoisen valkoisen takkini käyttöön, kun vierailimme Clinic -tunnilla sairaalassa. Itse päädyin gastroenterologian klinikalle, ja pääsin (?) seuraamaan gastroskopiaa sekä kolonoskopiaa. Hoitajat ja lääkärit olivat tosi ystävällisiä, lääkäri esitteli minulle eriksensä ohutsuolen nukkalisäkkeitä ja sain kysellä toimenpiteen aikana kysymyksiä. Kun itse olen ollut aijemmin kumpaisenkin toimenpiteen “uhrina” ja tiedän että molemmat ovat aivan kammottavia ja kivuliaita operaatioita, tunsin suurta myötätuntoa potilaita kohtaan ja minun oli vaikeaa pitää naamaani peruslukemilla. Ja muuten, jälleen kerran huomasin täällä miten hyödyllistä onkaan, että olen aikanaan opetellut anatomian kurssilla ihmisen osien latinankieliset nimet, koska monet ovat jotain hyvin samankaltaista englanniksi. Hauskaa.

Texture modification

Tänään luokallemme kävi pitämässä esittelyn edustaja firmasta, joka valmistaa erilaisia erityisvalmisteita nielemisvaikeuksista eli dysfagiasta kärsiville. Tämä puolitoistatuntinen oli kerrassaan kiinnostava.

Pahimmillaan dysfagiapotilaat saavat sairaalassa ruskeaa mössöä, johon on sekoitettu kaikki annoksen raaka-aineet lihasta kasviksiin (en muuten voinut olla tunnistamatta tuota mössöä samankaltaiseksi kuin mausteilla värjätty linssi-porkkana-parsakaalisosekeitto jota omalta lautaseltani usein löytyy…). Niissä sairaaloissa, joissa asiat ovat paremmin, potilaat saavat eriväriset raaka-aineet erillisinä pallosina lautaselleen. Parhaimmillaan nämä sosemöykyt muotoillaan muistuttamaan sitä, mitä ne ovat alunperin olleet, ja tämä tapahtuu laittamalla sose muotteihin ja pakastamalla. Apuna on tämän firman valmistama maissitärkkelys, joka sitoo nesteen ruoista.

Koska neste on kaikkein vaikeinta niellä, ja se menee helpoiten keuhkoihin, se sakeutetaan myös tällä erityisellä maissitärkkelyksellä. Tunnilla kokeilimme lusikoida omenamehuanäytemukeistamme, ja eipä se hassumpaa ollut.

Medicine coursework – valmis!

Tässä jokin viikko sitten taisin hehkuttaa ahkeruuden iloa ja koulutöiden ihanutta, sokaistuneena siitä että viimeinkin saan täällä jotakin hyödyllistä aikaan. No, tänään palautin viimein ensimmäisen englanninkielisen tekstiviritelmäni, 3000 sanaa aiheesta “Ischaemic heart disease”, sisältäen iskeemisen sydänsairauden taudinkuvaa, diagnoosia, lääketieteellisiä sekä ravitsemuksellisia hoitokeinoja. Lopputulokseen olen varsin tyytyväinen, mutta kivaa sen tekeminen ei lopulta oikeasti ollut. Lauantaina olin jo itkun partaalla, ja minun lähestulkoon tuli ikävä jopa erästä tiettyä surullisenkuuluisaa, kahdesti reputtamaani ja edelleen suorittamattomana roikkuvaa biokemian kurssia sekä nimeltämainitsematonta, kyseiseen kurssiin liittyvää luennoitsija. Toivottavasti saan hyväksytyn arvosanan ja tienaan näinollen ensimmäiset 20% kyseisen kurssin arvosanasta.

Lisää kuvia ja tarinaa

dsc00017-small.jpgSiobhan sai 21 suukkoa, yhden joka vuodelle – Siobhan got 21 kisses

dsc00013-small.jpgLuokkatoverini Elaine ja minä – my classmate Elaine and me

Ensimmäiset vierailijani Suomesta lähtevät huomenaamuna lentokentälle. Erja ja Atte viettivät suurimman osan matkastaan ilman minua mutta tokipa ehdimme tavata muutamasti. He ehtivät nähdä Dublinista jopa sellaisia paikkoja, joihin en ole vielä päässyt/joutunut tutustumaan…

dsc00026-small.jpgErjalle ei Guinness maistunut, joten Atte joutui auttamaan… – Erja didn’t like her Guinness so Atte had to help her

Ensimmäistä kertaa täällä ollessani olen alkanut tehdä koulutöitä. Sain tehtävänannon kirjoitelmaan aiheesta “Ischaemic heart disease”. Tarkoituksena olisi ensin sivistää itseäni jonkun perustavanlaatuisen kirjan avulla, ja sitten hakea tuoreita artikkeleita aiheesta. Pääpaino kirjoitelmassa olisi tietenkin ravitsemuksellisilla näkökulmilla. Saapa nähdä, miten onnistun. Neljä viikkoa olisi aikaa tähän, yritän aloittaa tapojeni vastaisesti ajoissa. Mikäli ymmärsin arvosteluperusteet oikein, vain 90% arvosanasta tulee sisällöstä, joten en ole ihan valtavan huolissani miten kykenen itseäni ilmaisemaan. Yritän kuienkin olla ajoissa valmis oikolukuun, jotta ehdin kierrättää tuotostani mahdollisimman monella. Helsingissä olin viime vuonna todella laiska opiskelija. Nyt minusta tuntuu, että minulla on velvollisuus edes yrittää parhaani, koska 1) minut on otettu tänne 2) kirjoitelman arvostelija on koordinaattorini joka on ottanut minut tänne ja kaikenlisäksi ollut tosi kiva, joten minua hävettäisi erityisen paljon palauttaa “vasemmalla kädellä” (koska kuulun siis oikeakätiseen enemmistöön) hutaistu tuotos 3) kirjoitelma kattaa 20% kyseisen aineen (medicine) arvosanasta 4) minulla on tähän saakka ollut täällä koulun ulkopuolella oikeastaan pelkkää vapaa-aikaa, kivaa ja olen käyttänyt liikaa rahaa, joten minun on haalittava niitä opintopisteitäkin jotta KELA kustantaa edes osan elämisestäni tässä ökykalliissa kaupungissa. Huh. Nyt tarvitaan rohkaisevia sanoja, arvon lukijat!!

Ensimmainen “esitelmani” englanniksi…

…englanninkieliselle yleisolle oli tanaan. Aiheinani dysfagia (nielemisvaikeudet, kirjoitetaankohan se edes suomeksi noin?) ja narastys. Kyseessa oli tosin vain pari muutaman minuutin mittaista puhetta, mutta toki vahan jannasin silti. En niinkaan lauserakenteita jotka olin tietysti kopioinut suoraan verkosta, mutta sita josko kukaan minua ymmartaa. Jalkipalautteen perusteella ymmarsivat, tai sitten olivat vain peri-irlantilaiseen tapaan kohteliaita. (Tassa vaiheessa on todettava, etta mina en ole ymmartanyt muiden esityksia. Monista niista en edes otsikkoa, koska niita ei ole kirjoitettu mihinkaan.)

Yleensa puheen ymmartamisen kannalta on kiintoisaa, etta minulla ei ole minkaanlaisia vaikeuksia tulla ymmarretyksi vaihtareiden kanssa keskustellessani. Sen sijaan irlantilaisten, lahinna luokkatoverieni kanssa tulee toisinaan seuraavanlaisia tilanteita: Sanon keskustelun valiin jotakin (ja tama on jo suoritus, silla he puhuvat nopeasti, kovaa ja paljon!). Sanomaani seuraa hiljaisuus ja tunnelma on jokseenkin sama kuin jos joku olisi kertonut tokeron vitsin joka ei naurata ketaan (jota en liiemmin koe ahdistavana vaan enemmankin huvittavana tilanteena tassa tapauksessa. Sitten joko 1) joku joka on sattunut ymmartamaan mita sanoin, toistaa sen muille 2) joku joka ei ole ymmartanyt katsoo kysyvasti jotakuta jonka on olettanut ymmartavan, ja jos tama on ymmartanyt han tulkkaa jalleen. Vaihtoehto 3 on se, etta keskustelu jatkuu uudelleen ja jaa kysymysmerkiksi, ymmarsiko kukaan. Taman vuoksi pyrin yleensa hankkiutumaan keskuteluihin, joissa on 2 tai enintaan 3 henkiloa. Mutta, mina opin…

Ravintojuomia

Tanaan oli ensimmainen keittiotunti dietetics-kurssilla. Maistelimme erilaisia, potilaille tarkoitettuja runsasenergisia ja runsasproteiinisia valmiita ja jauheista valmistettuja juomia. Kahta vaniljanmakuista lukuunottamatta kaikki olivat todella kammottavia. Luulisin, etta sairas ihminen alkaisi voida viela huonommin maistellessaan noita kemiallisia liuoksia, joista on epatoivoisesti yritetty tehda jonkin hedelman, jogurtin, kaakaon tms. makuisia. Ehka kammottavin kaikista oli capuccinon makuiseksi merkitty juoma, jossa oli kalamainen jalkimaku. Suosikikseni nousi banaanilla ja mansikoilla hoystetty peruspirtelo:) Tulevina viikkoina tulemme suunnittelemaan ja valmistamaan paivan ateriakokonaisuuksia erilaisille potilastapauksille ja laskemaan naiden aterioiden ravintosisaltoja.

Laaketieteellinen luulotauti

Opiskelen taalla aineita Medical Science ja Medicine. Sanakirjan puutteessa suomentaisin molemman laaketieteeksi tai jotain sinnepain. Tahan mennessa olemme kasitelleet nailla luennoilla ainakin erilaisia sairauksia, niiden syita ja syntymekanismeja. Luentodiat ovat pullollaan kuvia erilaisista kasvaimista, infarktiin kuolleiden potilaiden sydamista ja kirroosia sairastaneiden potilaiden maksoista. Tieto lisaa tuskaa, eli tunnistan itsestani/kuvittelen itsellani olevan merkkeja kulloinkin kasiteltavasta sairaudesta – ykkosena tietysti kaikenlaiset ruoansulatuskanavaan liittyvat sairaudet, joiden riskitekijaksi usein esitellaan hoitamaton keliakia. Nahdessani nama kamalat kuvat kiitan itseani, etten edes yrittanyt laakikseen. Ja alan olla aika varma, etta en myoskaan halua sairaalaan ravitsemusterapeutiksi.

« Older entries Uudemmat artikkelit »