Lähtölaskenta – 5

toukokuu 30, 2008 at 2:15 ap (Arkipaivaa ja ajatuksia, Matkustelua, Musiikki, Opiskelu)

Tapaaminen koordinaattorin kanssa; sisälsi teen juontia, mukavaa jutustelua, joistakin käytännön asioista sopimista sekä pientä kertaamista siitä mitä tämä vuosi on ollut sekä tulevan kesän suunnitelmia molemmin puolin. (tätä hän ei virallisesti ottaen kertonut minulle, mutta ensimmäiset 10 opintopistettä kurssista, jonka sääntöjen ja ennalta ilmoitettujen pisterajojen mukaan minun olisi pitänyt reputtaa, ovat nyt varmat)

Vierailu levykaupassa nimeltä Celtic Note, muutaman irkkulevyn hankinta. Osoittautuivat tradimmaksi kuin mitä olin toivonut, mutta ihan kiva saada mukaan Suomeen laadukkaasti äänitettyä “jamikamaa”.

Hostellien etsintää huomenna alkavalle kolmen yön Donegal -reissulle. Ilouutinen siitä, että mukaan on saatu neljäskin auton kustannuksia jakamaan. Alunperin minä olin se joka haalin kavereita/tuttuja reissaamaan, mutta muutaman peruutuksen jälkeen mukana on yksi jonka tapasin ensimmäistä kertaa kaksi päivää sitten ja toinen jonka tapaan ensi kertaa huomenna kun menemme hakemaan auton. Reissusta tulee silti varmasti huippu. Kuskaan, koska automaattivaihteiset autot maksavat maltaita ja kanadalaisissa autokouluissa ei tarvitse oppia ajamaan manuaalivaihteilla jos ei erikseen sitä toivo. Manuaalivaihteet hiukka jänskättävät minuakin, mutta eiköhän se kytkin löydy ja vaihteetkin pysty vasemmalla kädellä vaihtamaan pienen harjoittelun jälkeen.

Punttis - viimeisen kerran Trinity Collegen Sports centerissä. Ja mitenkäs, kasvoiko hauikset tänä vuonna? En tiedä, farkut ainakin kiristävät enemmän kuin tullessa mutta oletan sen johtuvat enemmänkin suklaan ja keksien syönnistä kuin ahkerasta treenauksesta…

Pakettien pakkaaminen postia varten. Kävin sovittamassa ensin tyhjiä laatikoita kulman takana olevan postitoimiston palveluluukusta sisään – mahtui, joten en joudu kävelemään varmaankin yli 10 kilon laatikon kanssa keskustaan.

Cobblestone - ensimmäistä kertaa torstaina. Nyt olen käynyt siellä jokaisena viikonpäivänä. Tämä ilta oli hyvä, paikalla oli myös suosikkisoittimekseni viime viikonloppuna noussut irlantilainen säkkipilli. Siinä säkki täytetään puhatamisen sijaan palkeiden avulla ja ääni on pehmeä ja vieno skotlantilaiseen lajitoveriinsa verrattuna.

Sinitarrajälkien pesemistä seinästä lämpimällä vedellä ja sienellä. Mukana lähti vesiliukoista maalia joka sotki ympäristön valkoiseksi, sekä tapetinmuruja. Seinä on ruma, mutta oletan vuokraemännän maalaavan myös minun huoneeni, sillä hän on puuhannut sitä yleisissä tiloissa viikon sisällä joka aamu.

Kommentoi

Irlannissa/Suomessa hyvää/huonoa -lista

toukokuu 29, 2008 at 12:39 ap (Arkipaivaa ja ajatuksia)

Irlannissa/Dublinissa hyvää:

-ihmiset puhuvat ventovieraille, ja ylipäätään puhuvat enemmän

-ihmisten kohteliaisuus, avuliaisuus ja ystävällisyys

-elävä kansanperinne: musiikki ja tanssi tietenkin, josta minulla on ollut ilo saada nauttia usein tämän vuoden aikana

-kansainvälinen tunnelma, ulkomaalaisiin uusiin ihmisiin on suhteellisen helppo tutustua (paitsi ranskalaisiin poikkeuksia lukuunottamatta)

-aktiivinen ja vaihteleva vapaa-aika – kaverit ja harrastukset

-oma rauha omassa huoneessa

-kivat kämppikset, mukavaa kun talossa asuu paljon ihmisiä ja eri maista

-kaupungin ihmispaljous ja eloisuus (tämä kertoo sopeutumisesta, sillä vuoden alussa se olisi mennyt miinuksiin)

-halpa luomusuklaa (johtaa runsaaseen kulutukseen, joka pitäisi varmaan laittaa miinuksiin…)

-aivan ihastuttava maaseutu, jota minulla on myös ollut ilo päästä näkemään

-ainaisesta myöhästelystä ja jahkailusta kumpuava rento tunnelma – parhaimmillaan Dublinin ulkopuolella

Irlannissa/Dublinissa huonoa:

-ihmiset eivät välttämättä tarkoita, mitä sanovat (pätee erityisesti kohteliaisuuksiin)

-asiat tapahtuvat viiveellä/myöhässä/eivät ollenkaan

-oma yksinäisyys omassa huoneessa

-kämppikset sotkevat kylppärin eivätkä siivoa jälkiään

-rakennustyömaa 10 metrin päässä ikkunasta on toiminnassa 6 päivää viikossa, alati soimaan pärähtävä naapurin varashälytin ja alati ikkunani alle työskentelemään palaavat asfalttimiehet

-kulttuurin kirjoittamattoman käyttäytymissäännöt, joihin en edelleenkään ole täysin päässyt sisälle

-bussit ovat hitaita ja myöhässä, pitkänmatkan sellaisissa ei ole vessoja ja junat opiskelijoillekin kalliita

-ei laktoosittomia maitotuotteita; gluteeniton leipä on paahtamatta pahvia; juustoa tarjolla lähinnä Cheddaria jota en ole kyennyt enää kuukausiin juuri syömään

-järjettömän kalliit vuokrat

-kylmät ja vanhat talot

-Dublinin ihmispaljoudesta kumpuava stressi ja kiire

-uimahallilta haiseva ja pahalta maistuva hanavesi

Suomessa/Helsingissä hyvää:

-rehellistä väkeä, ihmiset tarkoittavat mitä sanovat

-saan jakaa asunnon poikaystävän kanssa

-hiljainen asunto

-tunnen kulttuurin kirjoittamattomat käyttäytymissäännöt enkä tahattomuuksissani möläyttele rivien välistä epäkohteliaisuuksia sanojen/äänensävyjen väärillä valinnoilla

-bussilla voi matkustaa luotettavasti, myös kauemmas ja junat ovat opiskelijoille halpoja

-Vuohelan hapan ohut –leipä; laktoositon jugurtti, viili, raejuusto ja feta; kaupassa tarjolla muitakin kovia juustoja kuin Cheddaria

-HOAS ja opiskelijaystävälliset hinnat

-edullinen ja läpeensä toimiva joukkoliikenne

-ihastuttava maaseutu, jota en tosin ole tarkoituksella kiertänyt, mutta ehkäpä korjaan tämän asian

-lämpimät ja hyvinrakennetut talot

-tutut ja turvalliset ihmiset, ei tarvitse nähdä vaivaa ihmisiin tutustumiseen jos ei siltä tunnu

-sauna

-raikas ja hyvänmakuinen hanavesi

Suomessa/Helsingissä huonoa:

-ihmisten tylyys, jurous ja hiljaisuus

-joudun jakamaan asunnon poikaystävän kanssa

-kaupungin, erityisesti Viikin hiljaisuus, rauhallisuus, tylsyys?

-samat kuviot ja arkipäivä, jota aijon tosin syksyllä piristää joillakin irlantilaishenkisillä kulttuuritoiminnoilla…

Kommentoi

Lähtölaskenta: 6

toukokuu 29, 2008 at 12:13 ap (Arkipaivaa ja ajatuksia, Irlantilaisuuksia ja Dublinilaisuuksia, Matkustelua)

Anun ja Pauliinan vierailu sekä viikonloppumatka Ennisiin Fleadh Nua -kansanmusiikkifestareille ovat ohi. Ennisin matka ei ollut turha lain sillä sieltä löytyi koko vuoden paras jamimeininki, ja koska päätimme viimetipassa lähteä reissuun autolla näimme myös Cliffs of Moherin (minulle jo toinen kerta, mutta tällä kertaa sää oli sellainen että pystyi näkemään jotain!), Doolinin sekä Dubliniin palatessa Glendaloughin. Pääsin testaamaan, miten vasemmalla puolella ajaminen sujuu, ja kyllähän se suuremmitta kommelluksitta sujuikin kahdeksan kuukauden liikenteen tarkkailun jälkeen. Kuvia jälleen myöhemmin.

Täällä postiin laitettavia paketteja pakatessa sekä sinitarroja seiniltä raaputellessa lasken jäljellä olevia Irlannin päiviä, joita on nyt kuusi. Niistä tulen kolme viettämään niinikään autoillessa Donegaliin ainakin kahden kanadalaistuttavan kanssa. Suomeen palaaminen tuntuu mukavalta, mutta mietityttää myös, miten sopeudun takaisin.

Kommentoi

Kuvia – osa x

toukokuu 18, 2008 at 5:13 ip (Kuvia, Matkustelua, Musiikki)

Kuvia Ballydehobin reissulta, 18.-19.4. Anna ilahdutti ihmisiä soittamalla pubissa suomalaisia polskia.

Kuva Dublinin lahdesta, noin kello 5.30 aamulla. Tarkoitus oli mennä katsomaan auringonnousua, joka on kuulema kerrassaan upea rannalta katsottuna. Auringonnousu jäi pilvien vuoksi näkemättä, mutta Dublinin ranta valoineen oli kaunis.

Onko tämä kirsikkapuu vai mikä? Niitä on täällä vähän joka puolella, miellyttävät silmien lisäksi myös hajuaistia.

Lauantai-illan tunnelmaa Dublinista. Etualalla soittava James kokoaa Hughe’s pubin erilliseen eteishuoneeseen ihmisiä soittamaan erittäin aloittelijaystävällisiin jameihin. Takana olevaa miestä taitaa viulunsoitto väsyttää ;)

Lisää pubitunnelmaa: kuvissa Roxanne ja Megan Kanadasta, Lydie ranskasta, Daniel Unkarista, Emma ja Marion Ranskasta sekä Lucia ja hänen poikaystävä Italiasta (poikaystävän nimi on jokin Jooseppi-muunnelma).

Custom House ja peilikuvansa river Liffeytä vasten

Kommentoi

Hyvästijättöjä

toukokuu 17, 2008 at 12:49 ip (Arkipaivaa ja ajatuksia, Opiskelu)

Viime viikolla sanoin ensimmäiset heiheit ihmisille jooga- ja tradmusiikkikerhossa, eilen oli vuorossa luokkani. Vaikka näistä en kenenkään kanssa ole kovin läheisesti ystävystynyt, haikeaa kuitenkin kun ollaan säännöllisesti nähty enkä näistä suurinta osaa näe enää koskaan. Ylipäänsä muut vaihtarit sanovat että irlantilaisten kanssa on vaikeaa kaverustua, joten olen ollut tosi onnekas saadessani olla aina samojen 20 ihmisen kanssa luokassa ainoana ulkomaalaisena. Helpompi vaihtoehto olisi varmasti ollut jos olisin saanut olla muiden vaihtarien porukassa luennoillakin, mutta tällä tavoin kielitaitoni on ehdottomasti kehittynyt enemmän ja olen toisaalta oppinut enemmän irlantilaisten kulttuurista ja elämästä.

Eilen viimeisen tentin myötä sanoin hyvästit myös opiskelulle täällä. Vapauden tunne pisti melkein itkettämään, kun kävelin koulusta kotiin. Opiskelu täällä on ollut rankkaa, mutta olen saanut oppia ja nähdä hirveästi kiinnostavia asioita, jotka toivottavasti motivoivat vielä ensi vuonnakin. Siihen liittyy paljon hankalia muistoja erityisesti alkuajoilta, jolloin luentojen sisällön lisäksi minulta meni usein ohi myös ohjeet enkä tiennyt missä mennään. Mutta siihen liittyy onneksi myös monia hyviä muistoja loppuvuodelta, kun ylitin itseni tekemällä vieraalla kielellä asioita joita en tänne tullessa olisi kuvitellut pystyväni tekemään, ja saatoin todeta että yksi luennoitsijoistani ei ole alkanut puhua kuuluvammalla äänellä vaan kuulen häntä paremmin koska ymmärrän englantia paremmin. Hyvät muistot opiskeluun suhteen liittyvät myös luokkani tyttöihin sekä opettajiin, jotka ovat olleet koko vuoden hirveän ystävällisiä ja olen aina saanut heiltä apua kun olen sitä tarvinnut.

Viimeisten viikkojen suunnitelmiin kuuluvat pari vierasta suomesta/tanskasta, trad-musiikkifetarit Ennisissä, ja automatka Donegaliin viimeisenä viikonloppuna. Tämän lisäksi toivottavasti paljon mahdollisuuksia nähdä vielä vaihtarikavereita ja nähdä Dublinissa ne jutut, jotka ovat vielä näkemättä.

2 kommenttia

Tentit ohi!

toukokuu 16, 2008 at 2:52 ip (Opiskelu)

Kolmesta tentista yksi meni hyvin, kaksi muuta normaalioloissa reputtaisin. Kuitenkin, tiedan etta ensiksikin opettajilla on kova paine paastaa tytot tenteista lapi silla monet aloittavat tyoharjoittelun jo muutaman viikon kuluttua, ja elattelen pienia toiveita etta vaihtariparkaa armahdettaisiin.

Tahan viimeiseen tenttiin yksi opettajista kertoi tenttiin tulevat tehtavat, mutta oli kuitenkin vaihtanut toisen kysymyksistaan…reilua?

Tanaan sitten naen varmaankin viimeista kertaa luokkatovereitani, kun lahdetaan illalla yhdessa ulos.

Eilen loppui myos riverdance -kurssi, mika oli hirvean harmillista. Katselin tassa kuitenkin, etta Helsingin tanssiopisto tarjoaa samaa hupia, joten taidan suunnata sinne kunhan syksy koittaa. Haluaisin ostaa sellaiset erikoiskengat sita varten, koska taalla ne ovat varmasti halvempia. En kuitenkaan luota etta loysat polveni ja nilkkani kestavat sita jalkaterien ulospainvaantelya pidemman paalle ennen kuin naen, joten taidan tyytya tanssilenkkareihin.

Kommentoi

Sähkösuihku

toukokuu 13, 2008 at 11:29 ip (Irlantilaisuuksia ja Dublinilaisuuksia)

Niin pelottavalta kuin kuulostaakin, sähkösuihku on viimaisessa Irlannin talvessa todellinen siunaus. Veden itse lämmittävä pömpeli takaa kuuman suihkun niin kauan kuin vettä vain riittää. Tämä vempain on kuitenkin myös energiantuhlari, ja niinpä yhdessä talossa jossa ensimmäisenä Dublininviikkonani vierailin huonetta katsomassa vuokraemäntä totesi jokaisen olevan päivittäin oikeutettu vain yhteen suihkuun. Joulun jälkeen muuton ansiosta siirryttyäni boilerilla lämmitettävästä suihkuvedestä sähkösuihkuun olen monesti kiittänyt tätä hiustenkuivaajalta kuulostavaa ihanuutta, jonka ansiosta olen kylminä iltoina saanut leikkiä höyrysaunaa suihkukaapissa.

Kommentoi

Tenttejä

toukokuu 8, 2008 at 2:15 ap (Opiskelu)

Tentit alkavat minun osaltani ensi maanantaina. Toinen “lukulomaviikko” on nyt puolessa välissä. Olen ihan tyytyväinen työskentelyyni, useimpina päivinä olen kirjastoon mennessäni onnistunut lukemaan jonkin 4-5 tuntia, mikä on tälle peruslaiskalle opiskelijalle kerrassaan huippusaavutus. Eilen kuitenkin tapasin kirjastossa yhden luokkatoverini, ja ymmärsin, että hän istuu siellä joka päivä 12-21. Hoh. Joko ymmärrätte, mitä tarkoitan sillä että mielestäni täällä ollaan kunnianhimoisia, vai olenko jotenkin poikkeava kun tuollainen lukutahti kuulostaa hurjalta???

Kirjojen parista minua on vetänyt pois aurinkoiset säät (yleensä 19 astetta varjossa, auringossa ?), ja vieressä sijaitseva Phoenix Park. Toivottavasti näitä säitä riittää vielä tenttien jälkeenkin!

3 kommenttia

Megszentségtelenithetetlenségeskeitekért

toukokuu 6, 2008 at 12:26 ap (Hassua)

Opin tänään Unkarin kielen pisimmän sanan, kiitos Danielin jonka tapasimme taannoin Corkissa ja johon sattumalta törmäsin uudelleen viikonloppuna. Liekö tämä sana sitten oikea vai keksitty, kun hän ei osannut sille merkitystä selittää sen kummemmin kuin että jotakin uskonnollista on, mutta uskon nyt aijemmin kuulemaani toteamusta jonka mukaan unkari olisi maailman vaikein kieli oppia. Yhteisiäkin sanoja suomen kanssa kuitenkin löytyy: voi (se leivän päälle laitettava) ja tuplavee (W). Lausuminen ei ilmeisesti myöskään poikkea aivan hirvittävästi suomen kielestä (yhteisten kirjainten osalta siis – lukekaahan eteenpäin), joten esimerkiksi englanninkielisten sanojen kirjoitusasu selviää unkarilaiselle lausumalla sanan suomalaisittain, kuten mielestämme kirjoitettu. Yllättävä tieto oli myös, että unkarilaiset oppivat koulussa joitakin suomalaisia sanoja, sukulaiskieliä kun ollaan.

Unkarilaisissa aakkosissa on 39 kirjainta, 10 enemmän kuin suomen ja 13 enemmän kuin englannin vastaavissa, ja näiden aakkosten paperille saamiseen meni syntyperäiseltä puhujaltakin noin 10 minuuttia, koska aina unohtui jotain välistä pois. Kirjoitan 38 kirjaimen listan (yksi kirjain puuttuu edelleen!) vielä tähän, jotta pääsette sovittelemaan aakkoslaulun melodiaan:

A Á B C CS D E É F G GY

H I Í J K L M N

O Ó Ö Ó´ P  Q R S SZ T U Ú Ü

X Y V W Z ZS

Kommentoi

Lähtöpäivän

toukokuu 4, 2008 at 11:48 ip (Uncategorized)

olen viimein päättänyt, ja varasin lennon. Tiistaina 3.6. palajan Suomeen.

1 kommentti

« Older entries